maanantai 25. marraskuuta 2013

olisipa taivas tänä yönä kirkas. haluaisin taas puhua tähdille.

ja minä hymyilin tähdille, koska ne tiesivät liikaa. onneksi eivät kertoneet muille. ne tietävät synkimmätkin ajatukseni. ne tietävät kuinka monta lääkettä otin että saisin unta. ne tietävät kuinka syvälle sain terän upotettua tällä kertaa. ne tietävät kuinka käänsin patjani, ettei kukaan huomaisi veriläikkää jonka olin valuttanut ranteistani. tänään minulla on vain parantuneet arvet..ei ole varaa lipsua. tänään minulla ei ole muuta kuin saunan ikkunan kuuma kahva, jota puristan niin kauan että sattuu. haluan vain tuntea jotain.

“I have told the sky all my loneliest thoughts of you. And all it does is shine star light back at me. But I guess that’s what makes it such a good listener.”

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti